Geenitekniikan ennakoitavia
riskejä eloyhteisöille
28.10.2000 Luomutuotantoa tukeva kasvinjalostus on aihe, johon Joensuun yliopistossa työskentelevä FT, biologi Liisa Kuusipalo aikoo suuntautua. Geneetikkona ja tutkijana hän on kuluvan vuoden aikana puhunut kasvinjalostuksen puolesta, joka olisi tukijalkana kestävälle alkutuotannolle Suomessa. Biotieteiden alalla on maassamme julkituotu suureellisia visioita siirto- eli muuntogeenisten kasvien ja eläinten jalostamisesta erikoistuotteiksi. Kuusipalo, joka itse hyödyntää työssään geenitekniikoita, toteaa siirtogeenisten kasvien ja eläinten olevan tarpeettomia ja kalliita erikoistuotannon kannalta.

- Muunnetuilla bakteereilla ja hiivalla voidaan suljetuissa sammioissa tuottaa samat aineet varmemmin, helpommin, halvemmin ja turvallisemmin. Hänen mielestään siirtogeenisten eläinten tuottaminen on vierasta elämän kunnioitukselle.

- Siinä aiheutetaan turhaa tuskaa eläimille ja kohdellaan niitä vain tuotannon välikappaleina. Geenitekniikalla ihminen luo geeniyhdistelmiä, jotka eivät luonnossa tulisi koskaan yhteen. Geenitekniikalla muokkaamme koko eliökuntaa omien mieltymystemme mukaisesti.

Geenit eliöiden rakennuspiirustuksia ja menneisyyden arkisto

Liisa Kuusipalo toteaa geeniteknologian eli yksittäisten geenien siirtelyn ja yhdistelyn kehittämisen lisänneen huimasti tietämystämme solun sisäisistä tapahtumista, ja se lieneekin sen suurin anti ihmiskunnalle. Geenit ovat eliöiden rakennuspiirustukset, mutta myös menneisyyden arkisto: sieltä näkyy yksilöiden sukulaisuus, lajien kehittyminen, vaellukset ja sosiaalinen rakenne.

Kallista siirtogeenitekniikkaa pyritään tekemään kannattavaksi laajalla käytöllä. Yhdysvallat on kehittänyt ja tuonut markkinoille siirtogeenisiä peltokasveja jo kymmenille miljoonille hehtaareille tutkimatta niiden kotieläinten ja ihmisten terveyteen liittyviä sekä ekologisia vaikutuksia. Niiltä osin kun niitä on tutkittu, kielteiset tulokset on pääasiassa pimitetty ja saatu julkisuuteen vasta ryhmäkanteen nostamisen yhteydessä USA:n ruoka- ja lääkevirastoa vastaan. Vuodesta 1998 tietoja siirtogeenisten tuotteiden haitoista ja riskeistä onkin kasvavassa määrin tullut julkisuuteen eri puolilla maailmaa. Geenimuunneltujen lajikkeiden viljeleminen USA:ssa on kuitenkin vähentynyt, sillä ostajamaat mm. Euroopassa eivät halua ostaa niitä.

Monia ennakoitavia uhkia luonnon monimuotoisuudelle

Liisa Kuusipalo on pyrkinyt ennakoimaan niitä vaikutuksia, joita siirtogeenisten eliöiden yleistyminen aiheuttaisi etenkin luonnon monimuotoisuudelle.

- Peltoviljelyssä käytettäisiin nykyistä tiukemmin sisäsiittoisia kloonilinjoja, mikä altistaa tuotannon luonnon arvaamattomille häiriöille.

- Jos siirtogeenin kasvinsuojelu perustuu jo nyt käytössä olevaan hyönteisten lisääntymisen estävään vaikutukseen, on sen laajalla käytöllä dramaattisia vaikutuksia; valtaosa eläimistä on hyönteisiä, ja ne ovat erittäin tärkeitä koko ekosysteemin toiminnalle. Jos tuhohyönteiset puuttuvat, puuttuvat myös niitä syövät petohyönteiset, linnut ja näitä syövät pedot. Hyönteisille viljelykasveissa aktiivisesti myrkkyä tuottava maabakteerin geeni vuotaa myrkkyä myös ympäristöönsä. Hyönteisten puuttuminen häiritsee myös kasvinosien normaalia hajotusta ja ravinteiden kiertoa. Jos lahoamisen häiriintyminen yleistää haisevaa mätänemistä ja kasvihuonekaasujen tuottoa, ei vaikutusta voi olla huomaamatta.

- Viljelykasvien myrkynkestävyyden lisääminen vähentää ehkä myrkyn kokonaismäärää, mutta nostaa kerralla käytettävää myrkkymäärää; tällöin kärjistyvät myös haitalliset vaikutukset.

- Muunneltujen geenien leviämisen estämiseksi suunniteltu siemenettömyys esimerkiksi koivulla hävittäisi monia sen siemenistä riippuvaisia lajeja ko. alueilta ja romahduttaisi kokonaisuudessaankin näiden lajien lukumääriä: miten eläisivät teeret, tiaiset, urpiaiset ja myyrät. Lukuisat perhoset, pistiäiset ja muut hyönteiset sekä ruokasienet, linnut ja pikkunisäkkäät ovat riippuvaisia metsäpuistamme. Miten voidaan ennakolta arvioida puiden geneettisen muuntelun vaikutukset koko tähän ekosysteemiin?

Kasvit loistavia biokemiallisia tehtaita

Ravinnoksi kasvatettuina geenimuunnellut kasvit ovat kalliita, sillä jokainen käytetty solulinja tulisi tarkistaa kuin lääkeaine. Jos näin ei tehdä, toimivat tavalliset kuluttajat koe-eläiminä. Liisa Kuusipalo toteaa kasvien olevan loistavia biokemiallisia tehtaita, ja että uuden geenin lisääminen voi dramaattisesti häiritä entisiä.

- Muuntogeeninen tupakka on sivutuotteena tuottanut 34 % enemmän nikotiinia.

- Ravinnonlisäksi käytetyn tryptofaani-aminohapon tuottaminen muunnetussa bakteerissa v. 1989 tuotti samalla tehokkaasti uutta epäpuhtautta. Tryptofaani puhdistettiin aktiivihiilellä ja suodattamalla mutta uusi epäpuhtaus tappoi USA:ssa 37 ihmistä ja 1500 sairastui vakavasti. Yhteensä todettuja sairaustapauksia raportoitiin n. 5000. Eläinkokeissa myrkky ei paljastunut.

- Huonolaatuinen tryptofaani oli helppo havaita tämän eosonofilia myalgia -taudin aiheuttajaksi, koska kaikki sairastuneet olivat syöneet sitä. Geenimuunnellut elintarvikkeet on tarkoitettu sellaisenaan ihmisten käyttöön. Jos samaan aikaan tulee markkinoille useita geenimuuntelulla tuotettuja elintarvikkeita, voi mahdollisten terveysvaikutusten todentaminen olla hankalaa.

Elämme luonnon rikkauden varassa kuin kirput koiran turkissa

Laajaan yksipuoliseen biotekniikka-opetukseen sisältyy Liisa Kuusipalon mukaan riski tiedon väärinkäytöstä.

- Kuten tietokoneviruksia, on mahdollista muokata huvikseen tai uteliaisuuttaan myös siirtogeenisiä viruksia tai bakteereita. Kuinka houkutteleva onkaan ajatus, että loisi jotain aivan uutta? Entä jos näin saadaan aikaan hallitsemattomasti lisääntyvä eliö joka tuhoaa vaikka jotain niin pientä kuin kasvien hapentuotannon?

- Todellisuudessa me täällä maapallolla olemme kipeän riippuvaisia luonnon rikkaudesta, kasvien hapen tuotannosta, muutamasta viljalajista ja aineet kiertoon vapauttavista hajottajabakteereista. Niiden varassa me elämme kuin kirput koiran turkissa, Liisa Kuusipalo huomauttaa.

Markku Rämö, maatalous- ja ympäristötoimittaja;
Kansalaisten Bioturvayhdistyksen varapuheenjohtaja