Kaikista kaupallisessa käytössä olevista muuntogeenisistä (gm) viljelykasveista 73 % on kehitetty kasvintuhoaineita eli herbisidejä sietäviksi (HT). Markkinointivaltteinaan valmistajat ovat todenneen niiden helpottavan viljelyrutiineja ja vähentävän torjunta-ainetarvetta. Yhden torjuntakerran satoa kohti on väitetty riittävän. Puolueettomana tiedemiehenä tunnettu tri Charles M. Benbrook, joka mm. on ollut seitsemän vuotta Yhdysvaltain kansallisen tiedeakatemian maatalousyksikön toimitusjohtajana, julkaisi lokakuussa ensimmäisen koko Yhdysvallat kattavan vertailun kaupallisessa viljelyssä oleville gm-kasveille ja samojen kasvien tavanomaisille lajikkeille käytetyistä torjunta-ainemääristä vv. 1996-2004. Vertailun kohteena olivat soijapapu, maissi ja puuvilla, joiden osuus kaikista Yhdysvalloissa viljellyistä gm-kasveista on lähes 100 prosenttia. Yhdeksän vuoden aikana muuntogeenisille HT-kasveille käytettiin 63 milj. kg eli 5 % enemmän torjunta-aineita kuin tavanomaisille lajikkeille. Lähes kaikki HT-kasvit on formuloitu sietämään glyfosaattivalmisteita, joista pisimpään ja eniten on käytetty Monsanton Roundup-Ready -siemeniä (RR).

Hyönteismyrkkyjen käyttö marginaalisesti vähäisempää

Muuntogeenistä Bt-hyönteistuhoainetta kasvustoonsa kehittävillä puuvilla- ja maissiviljelmillä hyönteismyrkkyjen käyttöä on toistaiseksi onnistuttu vähentämään, maissiviljelmillä vain marginaalisesti. Bt-viljelmillä hyönteismyrkkyjä käytettiin vertailuvuosina keskimäärin 5 % vähemmän kuin tavanomaisilla viljelmillä. Koska hyönteistuhoaineiden käyttömäärät kaikille kolmelle vertailtavalle kasville ovat hyvin pienet rikkakasvihävitteiden määrään verrattuna, torjunta-aineiden kokonaiskäyttö gm-tiloilla oli runsaat 55 milj. kg eli 4,1 % runsaampaa kuin tavanomaisia lajikkeita viljelevillä. Kaikesta kaupallisesta gm-kasvialasta keskimäärin 27 % on ollut Bt-hyönteismyrkkyä tuottavia.

Selvityksensä Benbrook teki vertailemalla kansallisen maataloustilastopalvelun (NASS) tiedostoista soija-, maissi- ja puuvillaviljelmien kokonaispinta-aloja, gm-aloja sekä torjunta-aineiden käyttömäärien kehitystä. Lisäksi lähteinä on käytetty yliopistojen peltoekologisia ja taloudellisia vaikutuksia käsitteleviä tutkimuksia.

Yhdysvalloissa muuntogeenisiä kasvilajikkeita on yhdeksän vuoden ajalta yhteen laskien kylvetty 271 milj. hehtaaria eli 23 % maan 1 202 milj. ha kokonaispeltoalasta.
Soijaa, maissia ja puuvillaa kylvettiin näinä vuosina yhteensä 605 milj. ha, joista 197 milj. ha muuntogeenisiä HT-kasveja (32,5 % kolmen kasvin yhteenlasketuista kokonaiskylvöaloista) ja 74 milj. ha Bt-kasveja (21,6 % maissin ja puuvillan yhteenlasketuista kokonaisaloista).
Tänä vuonna muuntogeenistä HT-soijaa, -maissia ja -puuvillaa kylvettiin arvion mukaan yhteensä 35 milj. ha eli 51 % näiden kasvien yhteenlasketusta kokonaisalasta ja Bt-maissia ynnä bt-puuvillaa 13 milj. ha eli 34 %:lle kokonaispeltoalasta.

Lupaavasta alusta pahenevaan ongelmaan

Merkille pantavaa on, että kolmen ensimmäisen vuoden aikana glyfosaattia sietävät gm-lajikkeet vastasivat odotuksia ja vähensivät torjunta-aineiden käyttöä. Mutta vuodesta 1999 torjunta-aineriippuvuus on kasvanut vuosi vuodelta aiheuttaen huomattavia ympäristö- ja taloudellisia ongelmia. Gm-siementen markkinoinnissa on vuodesta toiseen kuitenkin viitattu ensimmäisten vuosien kokemuksiin. Suomessakin monet tutkijat ja virkamiehet ovat puolustaneet gm-tuotteiden edistämistoimia niiden ympäristöystävällisyyteen vedoten.
Glyfosaattia sietävien gm-lajikkeiden viljelyn herbisidiriippuvuuden lisääntyminen ei tullut asiantuntijoille yllätyksenä. Monet tutkijat varoittivat rikkakasvien vastustuskyvyn lisääntymisestä ja tuhoaineriippuvuuden kasvusta jo ennen HT-lajikkeiden markkinoille tuloa. Juuri niin on käynyt ja tilanne näyttää jatkuvasti pahenevan. Viljelijät ovat joutuneet lisäämään ruiskutuskertoja glyfosaatilla ja sen lisäksi turvautumaan 2-3 muuhun tuhoaineeseen päästäkseen eroon vaikeasti torjuttavista rikkakasveista, joita pelloilla ei aiemmin esiintynyt. Glyfosaatille vastustuskykyisiksi on virallisesti listattu vesikuusi, kanadan- ja argentiinankoiransilmä, italianraiheinä, tankea raiheinä, heinäratamo ja ketohanhikki. Viime aikoina gm-viljelmillä on todettu lisää vastustuskykyisiksi kehittymässä olevia rikkakasvilajeja. Samalla kun Monsanto on kilpailun takia laskenut Roundupin hintaa, se on maksattanut menetyksensä viljelijällä nostamalla vastaavasti RR-siementen hintaa.

Hyönteisten ekologisesta sopeutumisesta Bt-kasviviljelmien olosuhteisiin on kirjavia kokemuksia. Vaikutuksia on todettu tuho- ja petohyönteisten välisten suhteiden muutoksissa tuholaisten eduksi. Vastustuskyvyn kehittymistä on toisaalta onnistuttu ehkäisemään tai viivyttämään Bt-vapailla lohkoilla. Bt-kasvustojen ongelmana yliopistotutkijat pitävät sitä, että ne tuottavat Bt-myrkkyä jatkuvasti, jolloin ennakolta torjuva annostus on aina valmiudessa siinä missä ruiskutukset perustuvat vain tarpeen mukaiseen torjuntaan tuholaisten määrän kynnysarvojen ylittyessä. Hyönteistieteilijät ovat varoitelleet vastustuskyvyn kehittymisen lisäävän torjunta-ainekierrettä ennemmin tai myöhemmin, jolloin torjuntamahdollisuus hyväksi koetulla luontaisella Bt-bakteerivalmisteella mitätöitäisiin. Tutkijoiden mukaan tarvitaan vielä viitisen vuotta ennen kuin uhan merkittävyydestä voidaan päästä tarkempaan selvyyteen.
Benbrookin selvitys antaa aiheen tarkastella gm-kasvien väitettyjä hyötyjä ja haittoja tähänastista monipuolisemmalla asiantuntemuksella ja terävämmällä silmällä.

Lähde: "Genetically Engineered Crops and Pesticide Use in the United States: The First Nine Years", Charles M. Benbrook Oct.2004, www.biotech-info.net

Taulukko 1

Torjunta-aineiden keskimääräinen käyttö kg/ha tavanomaisille, muuntogeenisille herbisidejä sietäville (HT) ja muuntogeenisille (gm) hyönteisiä ennalta torjuville Bt-lajikkeille sekä arvioidut hehtaarikohtaiset erot 1996-2004.

* Hyönteismyrkkyjen käyttömäärien eroissa ei ole huomioitu muuntogeenisten Bt-maissi- ja -puuvillalajikkeiden solunsisäisesti tuottamia Bt-myrkkykiloja.

** Vuoden 2004 torjunta-ainemäärät ovat vuosien 2001-2003 tiedoista ja nykyisestä trendistä johdettuja ennakkoarvioita.

***  (Alkuperäisraportin taulukon naulaa per eekkeri on muunnettu kiloiksi per hehtaari/Jouni Rämö)

Taulukko 2

Rikkakasvihävitteitä sietävät (HT) muuntogeeniset maissi, -soijapapu ja -puuvillalajikkeet, viljellyt hehtaarit.

Muuntogeeniset Bt-maissi-ja -puuvillalajikkeet, viljellyt hehtaarit.

Markku Rämö, maatalous- ja ympäristötoimittaja;
Kansalaisten Bioturvayhdistyksen varapuheenjohtaja

Artikkeli julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 29.12.2004.