Komissio ei saanut joulukuussa 2003 jäsenmaiden edustajien komiteaa esityksensä taakse ja toi asian nyt ministerineuvostolle, joka äänestää ensimmäistä kertaa 6 vuoteen gm-tuotteesta. Mikäli ministerineuvosto ei saa määräenemmistöä komission esitystä vastaan tulee komissio, aiemman ilmoituksensa mukaisesti, hyväksymään tuotteen huolimatta tieteellisistä ja poliittisista erimielisyyksistä.

Kauppa- ja teollisuusministeriön alainen uuselintarvikelautakunta on tutkinut maissin hakemuksen ja antanut siitä lausuntonsa lähes neljä vuotta sitten (elokuu 2000). Tämän jälkeen kyseisestä gm-lajikkeesta ja Bt-toksiineista on tehty useita tutkimuksia, jotka herättävät huolia.

Suomen hallituksen kanta ei perustu uusimpaan tieteelliseen tietoon eikä ota huomioon vakavia esitettyjä huolia. Belgian, Ranskan ja Itävallan hallituksien alaiset asiantuntijatahot ovat vaatineet lisätutkimuksia ennen hyväksymistä (ks. liite).

Hallituksen tähänastinen löyhä kanta on onneksi jäänyt vähemmistöön. Ministerineuvosto äänestää aina komission esitystä vastaan, jolloin Suomen puoltavalla kannalla on suurempi merkitys Bt-11 hyväksymisessä. Suomen kanta on poliittinen, ei tieteellisesti perusteltu päätös.

On myös väärin, että hallitus kannustaa hyväksymään Bt-11 maissin vanhan uuselintarvikeasetuksen mukaisesti, vaikka 18.4.2004 tuli sovellettavaksi uusi asetus, joka asettaa tiukemmat vaatimukset mm. tuotteen levittämisen jälkeisestä seurannasta.

Uuselintarvikelautakunnan lausunnot perustuvat vastaanottajamaan viranomaisten antamaan selvitykseen, mikä sekin perustuu lähes pelkästään tuotteen kehittäneen yhtiön toimittamiin asiakirjoihin koetuloksista. Bioturvayhdistys katsoo, että uuselintarvikelautakunnan lausunnot toimivat poliittisten päättäjien mielten rauhoittamiseksi. Varmuutta tuotteen turvallisuudesta ne eivät lisää.

Kunnon tutkimukset ovat todellista läpinäkyvyyttä. Kuluttajien luottamusta ei voi saavuttaa lakaisemalla maton alle epävarmuuksia.

Helpottavat linkit

Uuselintarvikelautakunnan lausunto
http://www.ktm.fi/chapter_files/Muuntogeeninen_maissi_Bt-11.PDF

Suuren valiokunnan kokouspöytäkirja 23.4. klo 14-16.14
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/suvp_20_2004_p.htm

Lisätietoja: Hannes Tuohiniitty, puheenjohtaja
044-34523111 / bioturva@bioturva.org

Muuntogeeninen sokerimaissi

10 syytä olla hyväksymättä sokerimaissia Bt-11
(Lähde: Friends of the Earth Europe, suomennos Bioturvayhdistys)

1. Muunteluprosessiin liittyvät epäselvyydet
Belgian viranomaisten tekemät tutkimukset antavat aiheen epäillä, ettei Syngenta ole selvittänyt riittävän huolellisesti, ovatko lisätyt geenit sijoittuneet paikoilleen tarkoitetulla tavalla. Viranomaiset havaitsivat, että ”molekyylejä koskevissa tiedoissa oli epäselvyyksiä”, näytteistä löytyi yllättäviä DNA-fragmentteja, jotka antavat aihetta lisätutkimuksiin, ja että Bt-11 saattaa olla aiemman gm-organismin (Bt-176) saastuttamaa. (i)

2. Ranskan viranomaiset turvallisuudesta huolissaan
Ranskan elintarviketurvallisuudesta vastaava virasto (AFSSA) tutki uudelleen maissia Bt-11 koskevat hakemusasiakirjat marrraskuussa 2003. Virasto totesi, että Syngentan toimittamien tietojen perusteella ”odottamattomien vaikutusten mahdollisuutta ei voida sulkea pois” ja että lisätutkimukset ovat tarpeen ennen kuin voidaan päätellä, onko gm-maissia turvallista käyttää ihmisravinnoksi. (ii)

3. Uusi raportti kyseenalaistaa turvallisuustutkimukset
Itävallan hallituksen tuore raportti antaa musertavan arvion Bt-11-hakemuksesta. (iii) Tutkijoilla oli käytössään kaikki hakemusasiakirjat ja niitä täydentävä aineisto. Tutkijoiden mukaan:

• toksikologisia testejä ei ole tehty koko kasvia käyttäen
• uuden proteiinin syömisen aiheuttamia pitkän aikavälin vaikutuksia ei ole tutkittu
• allergisia reaktioita on testattu puutteellisesti, ja monet Syngentan esittämät oletukset eivät pidä paikkaansa
• johtopäätökset maissin Bt-11 turvallisuudesta nojaavat teoreettisiin argumentteihin, eivät todelliseen näyttöön.

Kyseinen tutkimusraportti asettaa vakavasti kyseenalaiseksi EU:n vanhan elintarvikealan tiedekomitean (SCF) työn laadun, sillä sen Bt-11:sta antama lausunto oli myönteinen.

4. Kasvava huoli Bt-toksiinien allergisoivuudesta
Hiljattain julkaistujen tutkimustulosten mukaan Bt-toksiinit voivat aiheuttaa allergiaa. Lisäksi Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirasto FDA:n mukaan Bt-toksiinin ja munankeltuaisen sisältämän allergeenin aminohapot muistuttavat toisiaan siinä määrin, että ”lisäselvitykset voisivat olla aiheellisia”. Sellaisia ei kuitenkaan ole tehty. Sitä paitsi käytetyt allergiatestit eivät täytä FAO/WHO:n standardeja. SCF:n lausunnossa ei edes mainita Bt-toksiinin mahdollisesti aiheuttamaa allergiaa.

5. EU:n tieteellinen lausunto jättää avoimia kysymyksiä
Vaikka SCF:n antama arvio oli myönteinen, se herättää pikemminkin lisää kysymyksiä kuin antaa vastauksia, sillä sen perustelut nojaavat suurelta osin pelkkiin oletuksiin. SCF:n mukaan ”yritys (Syngenta) ei tehtyjen tutkimusten suuresta määrästä huolimatta ole esittänyt systemaattisia tietoja muuntogeenisten tai kontrollikasvien koostumuksesta”. Itse asiassa SCF katsoi, että Syngentan esittämä näyttö ”tarjoaa vain rajoitetusti näyttöä turvallisuudesta”. Kun hakijan antamat tiedot ovat olleet puutteelliset, SCF:n arvio näyttääkin perustuneen seuraaviin seikkoihin:

• ”näkyviä kielteisiä vaikutuksia” ei havaittu, kun karjalle syötettiin Bt-11:tä ”muutaman viikon ajan”
• eräs Bt-tomaateilla tehty tutkimus
• hiirillä tehty kaksiviikkoinen, julkaisematon tutkimus.

6. Ei täytä uusia elintarviketurvallisuudelle asetettuja vaatimuksia
EU:n uuden elintarvikelainsäädännön mukaan markkinoille saatettavat elintarvikkeet eivät saa olla vahingollisia terveydelle. Asetuksen (EY) 178/2002 artiklassa 14(4) sanotaan selvästi, että huomioon on otettava lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutusten lisäksi myös seuraavia sukupolvia koskevat vaikutukset, kasautuvat toksiset vaikutukset sekä vaikutukset erityisen herkkiin kuluttajaryhmiin. Jos maissi Bt-11 hyväksytään uuselintarvikeasetuksen nojalla, nämä erityistä tarkkailua ja varovaisuutta koskevat vaatimukset jäävät toteutumatta.

7. Ei läpinäkyvyyttä
Hyväksymismenettelyn avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisääminen on avainasemassa, jos halutaan vahvistaa yleisön luottamusta tehtyjä päätöksiä ja annettuja suosituksia kohtaan. Uuselintarvikeasetus ei mahdollista yleisön tutustumista bioteollisuuden toimittamiin hakemusasiakirjoihin. Hakemusten käsittely näiden säädösten puitteissa mahdollistaa päätöksentekoprosessin pitämisen lähes täysin salaisena.

8. Ei huomioi uusia säädöksiä
Maissi Bt-11:tä ajetaan läpi vanhan uuselintarvikeasetuksen puitteissa, vaikka hyväksymisprosessia parantavat uudet lait tulivat sovellettaviksi toissa viikolla. Uusissa säädöksissä vaaditaan myös laatimaan suunnitelma hyväksymisen jälkeisestä turvallisuusseurannasta.

9. Rehujen hyväksyminen
Uudet elintarvikkeita ja rehuja koskevat asetukset sisältävät nyt ensimmäistä kertaa myös gm-rehuille tarkoitetun hyväksymismenettelyn. Sen mukaan gm-rehut eivät saa vaikuttaa kielteisesti eläinten terveyteen tai ympäristöön. Uuselintarvikeasetuksesta tällainen vaatimus puuttuu. Tuoreissa tutkimuksissa on havaittu Bt-11:tä syöneiden sikojen ruoansulatuselimistöstä Bt-toksiinia, mikä herättää uusia kysymyksiä gm-maissin turvallisuudesta. (iv) SCF toteaa, että Bt-11:n ”jalostuksen sivutuotteita käytetään eläinten rehuissa”. Vanhojen sääntöjen mukaan Bt-11:n turvallisuutta rehuna ei tarvitse arvioida.

10. Vaarallinen ennakkotapaus
Kyseinen hakemus siihen liittyvine turvallisuustutkimuksineen on tasoltaan ilmeisen heikko ja riittämätön. Jos sokerimaissi hyväksytään tämän näytön perusteella, luodaan vaarallinen ennakkotapaus tulevia hyväksymispäätöksiä ajatellen. Yleisö vaatii, että elintarvikkeiden turvallisuus varmistetaan mahdollisimman korkealaatuisin tutkimuksin.

1. http://www.biosafety.be/TP/MGC_reports/Report_Bt11.pdf
2. Ranskan elintarviketurvallisuusviraston (AFSSA – AGENCE FRANCAISE DE SECURITE SANITAIRE DES ALIMENTS) lausunto sokerimaissi Bt-11:n markkinointilupahakemuksesta uuselintarvikkeita ja elintarvikkeiden uusia ainesosia koskevan asetuksen (EY) 258/97 nojalla 28. marraskuuta 2003
3. Gaugitsch H, Spök A, Hofer H, Lehner P, Kienzl-Plochberger K, Valenta R (2003), Toxikologie und Allergologie von GVO-Produkten. Roten Reihe des Bundesministeriums für Gesundheit und Frauen - Sektion IV, Band /03
4. Detection of corn intrinsic and recombinant DNA fragments and Cry1Ab protein in the gastrointestinal contents of pigs fed genetically modified corn Bt11, J. Anim. Sci. 2003