Bioturvauutiset 26.12.2003 ******************* Bioturva-uutiset ********************* Kansalaisten Bioturvayhdistyksen uutiskirje - www.bioturva.org MONSANTO HAASTOI MEIJERIN GM-VAPAAN MAIDON MARKKINOINNISTA (Yhdysvallat) Lukuisat kuluttajat Yhdysvalloissa ovat huolestuneita maidosta, jota keinotekoisilla kasvuhormoneilla käsitellyt lehmät tuottavat. Nämä kasvuhormonit rBST (recombinant bovine somatropin) tunnettu myös nimellä rGBH (recombinant bovine growth hormone) pakottavat lehmät tuottamaan enemmän maitoa, kuin ne normaalisti tuottaisivat. Kasvuhormonit ovat kuuma aihe Yhdysvalloissa, etenkin Mainen osavaltiossa jossa paikalliset kuluttajat ja tuottajat uskovat puhtaaseen maitoon. Jo noin 85% alueen maidontuottajista antaa joka vuosi valallisen todistuksen, ettei heidän maitonsa tuotannossa ole käytetty rBST:tä. Täyttääkseen laatuvaatimukset meijerien on hankittava maitonsa tiloilta, joissa kasvuhormoneja ei ole käytössä ja vähintään 80% maidosta on oltava paikallisilta tiloilta. Kaikkia tämä ei kuitenkaan tyydytä. Suuryhtiö Monsanto, joka valmistaa ja myy rBST:tä syyttää paikallisia maidontuottajia "kuluttajien harhaanjohtamisesta" ja on jo haastanut Oakhurstin, yhden Mainen johtavista meijereistä oikeuteen. Monsanto syyttää Oakhurstin markkinointi-sloganin "terveempää ja turvallisempaa" kertovan kuluttajille, että kasvuhormoni-maidossa olisi jotain vikaa ja etteivät kuluttajat enää ostaisi sitä. Oakhurstilaiset sanovat olevansa ylpeitä täyttäessään laatuvaatimukset, jotka velvoittavat kaiken Oakhurstilta tulevan maidon olemaan kasvuhomonivapaata. Oakhurst sanoo myös merkintänsä "ei keinotekoisia kasvuhormoneja" maitotuotteissaan olevan tärkeä osa heidän markkinointiaan, koska kuluttajat haluavat tietää mitä tuotteissa on ja mitä ei. Mittakaavaa kuvaa, että Oakhurstilla on 240 työntekijää ja 85 miljoonan $ vuosimyynti, kun taas Monsantolla on ympäri maailmaa 13 000 palkallista ja 4,7 miljardin $ vuosimyynti. Oakhurstilla on noin 400 maidontuottajatilaa, joten Monsanton myyntiin ei tuolla asiakaskunnalla ole juuri merkitystä. Monsanto näkeekin asian lumipalloefektin ehkäiseminä, samoin kuin haastaessaan satoja maanviljelijöitä oikeuteen gm-lajikkeiden patenttirikkomuksissa. Aiemmin tänä vuonna FDA varoitti tuottajia käyttämästä merkintää ”ei hormoneita” tai ”hormonivapaa”, koska maidossa on aina jokin määrä luonnollistakin kasvuhormonia. Kuluttajajärjestöt pitävät huolestuttavana sitä, että mikäli maitoa ei voida merkitä tuotetun ilman keinotekoista kasvuhormonia saattaa myös muiden merkintöjen, kuten ”gm-vapaa” tai ”vapaana kasvatettu” tulevaisuus olla uhattuna. Tuleva oikeudenkäynti saattaa tuoda ratkaisun pitkään jatkuneisiin kiistoihin. Monsantolle ja kuluttajien valinnan vapaudelle päätöksellä on suuri merkitys. Kriitikot myös väittävät synteettisten kasvuhormonien käytön lisäävän terveysongelmia, kuten esim. murrosiän aikaistumista tai jopa syöpää. FDA tutki asiaa ennen kuin se hyväksyi rBST:n käytön. Sen mukaan tutkimuksissa ei löytynyt "merkittäviä eroja" maitojen välillä. Useiden järjestöjen, esimerkiksi Consumers Union ja the Center for Food Safety, mielestä taas testit paljastivat huolestuttavia eroja. Heidän mielestään FDA olisi tulkinnut testituloksia väärin. Lehmien kasvuhormoni, Somatropin keksittiin 1920-luvulla, -30 ja –40 luvuilla taas huomattiin että siirtämällä somatropiinia kuolleiden lehmien aivolisäkerauhasista eläviin, tämä lisäsi niiden maidontuotantoa. Myöhemmin 1980-luvulla Monsanto kehitti dna-teknologian avulla synteettisen kasvuhormoni rBST:n. Kun rBST:tä sitten ruiskutetaan eläviin lehmiin noin kahden viikon välein, niiden päivittäinen maidontuotanto lisääntyy 3,5-5,4 kilolla/lehmä. Arviolta noin 9 miljoonaa lehmää yhdysvalloissa on käsitelty em. tavalla. Monsanton mukaan tämä lisää esim. 100-päisen karjanomistajan tuloja n. 13 300 dollarilla vuosittain ja heidän mielestään "maito on yhä maitoa". Yleinen epätietoisuus etenkin pidempiaikaisten seurausten suhteen on johtanut sekä EU:n kuin myös Kanadan kieltämään keinotekoisten kasvuhormonien käytön maidontuotannossa. (www.oakhurstdairy.com, Time Magazine 22.12.2003, Portland Press Herald 16.12.2003)