Bioturvauutiset 25.1.2004 **************** BIOTURVAUUTISET ******************* Kansalaisten Bioturvayhdistyksen uutiskirje – www.bioturva.org SCHMEISERIN VIIMEINEN KOITOS – KASVIEN PATENTOINTI TESTISSÄ (Kanada) Tammikuun 20. päivä oli Percy Schmeiserille viimeisen koitoksen alku. Tämä saskatchsewanilainen 73 vuotias maanviljelijä on käynyt oikeutta maailman suurinta bioteknologiayritystä, Monsantoa, vastaan kahdessa aikaisemmassa oikeusasteessa jo vuodesta 1997. Nyt on jäljellä enää Kanadan korkein oikeus. Korkein oikeus kuuli molempien osapuolten puheenvuoroja kahden päivän ajan. Päätöstä ei odoteta kuin vasta kuukausien päästä. Schmeiser ja hänen lakimiehensä ovat päättäneet ottaa uuden lähtökohdan. He kiistävät Monsanton patentin elävälle organismille, tässä tapauksessa muuntogeeniselle rapsille (canola), kokonaan. Vahvana ennakkotapauksena heidän lähestymiselleen on Kanadan korkeimman oikeuden päätös vain kaksi vuotta aikaisemmin, kun se eväsi syöpätutkimuksia varten kehitetyn geenimuunnellun hiiren patentoinnin Harvardin yliopistolta. Yksi jutun tuomareista totesikin Monsanton esittämän teräs-vertauksen tuskin toimivan Onco-hiiren päätöksen valossa. Monsanton edustaja esitti oikeudessa, että tätä tapausta voi verrata sellaiseen, missä autojen valmistuksessa ainutlaatuisen teräksen kehittäjällä on patentti tuotteeseensa, koko auton sijaan. Tuomarit esittivät oikeudessa tiukkoja kysymyksiä molemmille osapuolille. Tuomari LeBel huomautti muun muassa, että Monsantolla ei ollut mitään todisteita väitteelleen, että Schmeiserin pellossa ollut korkea gm-kasvien määrä olisi voinut syntyä vain tarkoituksella käytetyistä siemenistä. ”Teillä ei ole mitään todisteita, että hän olisi ostanut siemenet”, LeBel näpäytti. Monsanton juristien joukko oli valmistautunut, jos mahdollista vieläkin terävämmillä kysymyksillä. Schmeiserin lakimies Terry Zakreski muistutti, että patentti lain tarkoitus ei ollut kattaa korkeamman asteen eliöitä, joilla on kyky kasvaa, lisääntyä ja levitä paikkoihin, mihin niitä ei ole tarkoitettu leviämään. Monsanton edustaja esitti, että sen patentti koskee vain tiettyä geeniä, mutta koska tuo geeni ilmenee kasvin joka solussa, juuresta kukkaan, ei sitä voi eriyttää koko kasvista. Schmeiser on kiertänyt Pohjois-Amerikkaa ja maailmaa koko prosessin ajan, kaikkiaan 40 eri maassa. Hän on myös vastaanottanut Mahatma Gandhin nimeä kantavan palkinnon vuonna 2000 väkivallattomuuteen perustuvasta työstään ihmiskunnan hyväksi. Percy Schmeiserista onkin kehittynyt keulakuva kansalaisyhteiskunnan edustajille ja samalla hänen oikeusjutustaan on tullut koko maailman yhteinen asia. Schmeiseria tukemaan ja oikeusosapuoleksi ovat ilmoittautuneet: The Research Foundation for Science Technology and Ecology, The Sierra Club of Canada. The International Center for Technology Assessment / Center for Food Safety, The National Farmers Union, Action Group on Erosion, Technology, and Concentration (ETC) sekä Ontarion provinssi. Ontariossa uskotaan, että geenien patentointi vaikeuttaisi geneettisten sairauksien parantamista ja nostaisi geenitestien hintaa. Oikeusjutussa on paljon pelissä vastapuolella. Monsanton avuksi ovat rientäneet: Canadian Canola Growers Association, Canadian Seed Trade Association, BIOTECanada, Ag-West Canada. Heidän edustajansa ovat varoittaneet Korkeinta oikeutta, että mikäli se päättää asian Schmeiserin eduksi saattavat yhtiöt häipyä Kanadasta ja tutkimus- ja kehittämistoiminta loppua. Kanadan hallitus ei ole ottanut mitään kantaa asiaan, vaan on sanonut alistavansa asian oikeudelle. Tätä päätöstä on kritisoitu lehdistössä, sillä juuri tällaiset monimutkaiset ja arvovalinnat tulisi monien mielestä tehdä oikeuden sijaan parlamentaarisessa päätöksen teossa ja kansallisen keskustelun pohjalta. Schmeiser sanoi, että hän ikään kuin ajautui aktivistiksi tahtomattaan. Paljon mieluummin kalastaisin 15-vuotiaan pojanpoikani kanssa. 230 000$ oikeuskulut eivät kuitenkaan ole lannistaneet tätä miestä. ”Toivon, että kaikki olisi jo ohi, mutta tekisin kaiken uudestaan!” (Reuters, Vancouver Sun, Canadian Press, AP)