Bioturvauutiset 18.4.2004 ********************* BIOTURVAUUTISET ********************** Kansalaisten Bioturvayhdistyksen uutiskirje - www.bioturva.org GM-SOIJA AIHEUTTAA RISTIRIITOJA ETELÄ-AMERIKASSA Etelä-Amerikan suurimmat maat, Brasilia ja Argentiina, ovat mahtavina maataloustuottajina houkutteleva markkina-alue muuntogeenisiä (gm) siemeniä ja maatalouskemikaaleja kauppaaville yhtiöille. Argentiina on jo noussut Yhdysvaltain jälkeen maailman huomattavimmaksi gm-kasvien tuottajaksi, kun taas Brasiliassa viljely on vasta aluillaan. Molemmissa maissa geenimuuntelu herättää voimakkaita ristiriitoja, ja gm-kasvien kannattajat ja vastustajat perustelevat kantojaan usein täysin päinvastaisin väittein. Argentiina tuottaa yhdessä USA:n kanssa 84% maailman soijasta, ja viimeisten kymmenen vuoden aikana Monsanton valmistaman ja maailman gm-soijamarkkinoita hallitsevan RR- eli Roundup Ready -soijan viljely on lisääntynyt maassa räjähdysmäisesti. Aiemmin maailman vilja-aittana tunnettu Argentiina on myös saanut maksaa gm-kasveista kovan hinnan, sillä sen arvioidaan kärsineen geenimuuntelun aiheuttamista ympäristöhaitoista pahemmin kuin mikään muu maa maailmassa. Brasilia ei sen sijaan ole virallisesti edes sallinut gm-siementen myyntiä, mutta geenimuuntelusta käydään siellä parhaillaan kovaa kädenvääntöä. Myös Brasiliassa pahimpana kiistakapulana on RR-soija, ja Monsanto on kohdannut sitkeää vastarintaa ympäristönsuojelijoiden ja gm-kasveihin kriittisesti suhtautuvan väestön lisäksi myös hallituksen taholta. Brasilian kuluttajansuojavirasto IDEC katsoo gm-soijan vahingoittavan niin terveyttä, ympäristöä kuin maatalouttakin ja onnistui Greenpeacen avulla saamaan vuonna 1999 läpi oikeuden päätöksen, joka kielsi RR-soijan viljelyn, kunnes sen vaikutukset ympäristöön olisi tutkittu perustuslain vaatimalla tavalla. Käytännössä päätös on kuitenkin vesittynyt, sillä gm-soija on löytänyt tiensä maahan laittomasti Argentiinan kautta. Niinpä esim. eteläisessä Río Grande do Sulin osavaltiossa jo 80% soijasta on muunneltua. Viime vuonna hallitus taipuikin sallimaan laittomasti istutetun soijan myynnin, ja poikkeuslupaa jatkettiin tänä vuonna. Samalla viljelijät saivat luvan istuttaa säästämiään gm-siemeniä. Bioteollisuus kampanjoi aggressiivisesti tuotteidensa puolesta niin Argentiinassa kuin Brasiliassakin. Syngenta julkaisi vastikään argentiinalaisen lehden sivulla mainoksen, jossa oli piirretty karttaan yli Etelä-Amerikan ulottuva vyöhyke, joka oli ristitty ”Yhdistyneeksi soijatasavallaksi”. Monsanto taas herättelee Brasiliassa esitetyssä tv-mainoksessaan mielikuvia gm-maailmasta, jossa luonto kukoistaa, ilma ja joet ovat puhtaita ja ihmiset terveitä, ja enemmän ja ravitsevampaa ruokaa tuotetaan vähemmin kemikaalein. Kuvat raskaana olevista naisista ja pikkulapsista täydentävät vaikutelmaa gm-ruoan turvallisuudesta. Kaikki eivät kuitenkaan jaa ajatusta geenimuuntelun siunauksellisuudesta. IDEC:n pääkoordinaattorin Marilena Lazzarinin mukaan Monsanton Roundup-herbisidin sisältämä glyfosaatti on huomattava terveysriski, sillä se voi aiheuttaa mm. kasvaimia, geenivaurioita verisoluissa ja muutoksia lisääntymiselimissä. Lisäksi glyfosaatti hajoaa luonnossa erittäin huonosti ja saastuttaa vesistöjä. Geenimuuntelun terveyttä lisääviin vaikutuksiin mainoksessaan viittaava Monsanto puolestaan vakuuttaa, että monissa maissa tehdyt tutkimukset todistavat glyfosaatin turvallisuuden ihmisille. Aine ei myöskään nopean hajoamisensa ansiosta saastuta ympäristöä. Tärkein argumentti geenimuuntelun puolesta on kuitenkin torjunta-aineiden käytön väheneminen, josta hyötyvät niin ihmiset kuin ympäristökin. Ajatuksena on, että Roundupille vastustuskykyisiksi muunnettuja kasveja viljeltäessä selvitään yhdellä ainoalla rikkakasvihävitteellä, joka tappaa pellolta kaiken kasvillisuuden satokasvia lukuun ottamatta. Arvostelijoiden mukaan taas hyödyllisten hyönteisten, lintujen ja pikkunisäkkäiden populaatiot ovat esim. Brasiliassa pienentyneet, koska glyfosaatti tuhoaa niille ravintoa ja suojaa tarjoavan kasvillisuuden. Sitä paitsi tutkimuksissa on todettu, että gm-soijapelloilla maasta löytyy normaalia vähemmän typensitojabakteereja ja kasvit ovat näillä alueilla myös alttiimpia sairauksille. Myös väite torjunta-aineiden tarpeen vähenemisestä on varsin kiistanalainen. Monet rikkakasvit muuttuvat glyfosaatille vastustuskykyisiksi, jolloin annosta on lisättävä vuosi vuodelta. Argentiinalaisen tutkimuslaitoksen (INTA) mukaan RR-soija on kasvattanut torjunta-aineiden kulutusta maassa moninkertaisesti. Jatkuvasti runsastuvan glyfosaatin käytön lisäksi rikkakasvien vastaisessa taistelussa on turvauduttu sellaisiinkin myrkkyihin, jotka on vahingollisuutensa vuoksi monissa muissa maissa kielletty. Geenimuuntelun puolustajien suosiman – ja myös Monsanton tv-mainoksessaan esittämän – väitteen mukaan gm-lajikkeet paitsi tarvitsevat vähemmän kemikaaleja, myös tuottavat enemmän. Mainoksen närkästyttämät gm-vapaan Brasilian puolesta kampanjoivat aktivistit huomauttavat, että Yhdysvalloissa tehtyjen tutkimusten mukaan gm-soija tuottaa päinvastoin 5–10% tavanomaista huonommin. Muidenkin gm-kasvien kohdalla sato on ollut joko pienempi tai parhaimmillaan yhtä suuri kuin perinteisillä lajikkeilla. Aktivistit ihmettelevät myös, että jos Monsanto on kerran niin vakuuttunut tuotteidensa turvallisuudesta, miksei se suostu tekemään Brasilian vaatimia selvityksiä gm-soijansa riskeistä, vaan yrittää saada maata muuttamaan lainsäädäntöään niin, ettei turvallisuusarviointeja tarvittaisi. Bioteollisuuden mielestä varmin todiste gm-kasvien puolesta on viljelijöiden halu käyttää niitä. Jo 55% maailmassa tuotetusta soijasta onkin muuntogeenistä. Arvostelijoiden mielestä gm-lajikkeen valitseva viljelijä toimii kuitenkin lyhytnäköisesti eikä huomioi päätöksensä seurauksia sen paremmin kuluttajille kuin ympäristöllekään. Aikaa myöten valinta kostautuu myös viljelijälle itselleen kasvavina kustannuksina. IDEC:n Lazzarini povaakin Brasiliassa gm-soijaa laittomasti hankkineille viljelijöille karua herätystä, kun he huomaavat muutaman vuoden kuluttua joutuvansa lisääntyvien torjunta-ainekulujen lisäksi maksamaan kemikaaleja kauppaavalle yhtiölle myös patenttioikeusmaksuja sen kehittämistä siemenistä. (Inter Press Service, Grupo de Reflexion Rural, Campanha por um Brasil Livre de Transgênicos, The Institute of Science in Society) **************** Bioturvauutisia saa vapaasti levittää ja siteerata, kunhan lähde mainitaan. Uutiskirjeiden arkisto löytyy www.bioturva.org/uutiset Arkistoa päivitetään n. kerran viikossa. Uutiskirjeen voi tilata ja tilauksen keskeyttää tai lopettaa lähettämällä pyynnön osoitteeseen uutiset@bioturva.org Tilaus on ilmainen, mutta yhdistys ottaa mielellään kustannuksia kattaakseen taloudellista tukea vastaan. Lisätietoja www.bioturva.org Uutiskirjettä toimittaa yhdistyksen aktiiveista ja työllistetyistä koostuva toimitus.