Bioturvauutiset 30.6.2004 ************* BIOTURVAUUTISET - käännösartikkeli ************* Kansalaisten Bioturvayhdistyksen uutiskirje - www.bioturva.org Pyrimme julkaisemaan myös kiinnostavia puheenvuoroja lyhentämättöminä käännöksinä. Tässä ensimmäinen sarjassaan. terv. uutiskirjeen toimitus ******** BIOTEKNIIKKA USKONTONA Filosofian tohtori Leigh Turner, McGill University, Montreal, Kanada. (turner@ias.edu) Sen jälkeen, kun ihmisen perimän kartoittamiseen tähtäävä projekti (Human Genome Project) aikoinaan alkoi, useat tutkijat ovat tarkastelleet sitä, miten perinnöllisyystiede toimii usein omana jumaluusoppinaan tai puoliuskonnollisena uskomusjärjestelmänään pelkän tieteellisen tutkimusohjelman sijaan. Pitkään genetiikasta vallitsevia käsityksiä seurannut Dorothy Nelkin on kiinnittänyt huomiota ”mainosmetaforiin”, joissa perimästä puhutaan ”Elämän kirjana” ja genomiprojektista ”Graalin maljan” etsintänä (1). Nelkin kirjoittaa ”geneettiseen essentialismiin” liittyvistä hengellisistä piirteistä – ajattelusta, jossa kaikki persoonan ja itsen ominaisuudet palautetaan geeneihin. Samaa ajatusketjua seuraten Brian Alexander tarkastelee omassa kirjassaan (2) biotekniikan profeettoja, opetuslapsia ja hengellistä vakaumusta. Monet vetävät selvän rajan uskonnon ja tieteiden välille. Uskonnollisten kertomusten ajatellaan sisältävän uskomuksia maailmankaikkeudesta, kosmoksen luomisesta ja käsityksiä tuonpuoleisesta elämästä ja ylösnousemuksesta. Vastakohtana näyttäytyy tiede, jonka väitetään arvoväritteisten uskomusten sijaan nojautuvan tosiasioihin ja kuvaavan maailmaa teologisista ja uskonnollisista merkityksistä irrallaan. Genetiikasta yleisesti vallitsevat mielikuvat eivät kuitenkaan rajoitu tieteellisiin käsityksiin luonnon prosesseista. Itse asiassa genetiikassa – ja laajemmin ottaen biotekniikassa – on juuri sellaista sosiaalista latausta, jota uskomusjärjestelmältä tai korvikeuskonnolta vaaditaan. Vaikka uskontojen tarjoamat mielikuvat eivät toki rajoitu kuolemattomuuteen ja kuolemanjälkeiseen elämään, tärkeää roolia monissa uskonnollisissa traditioissa näyttelee niiden olemassaololle antama merkitys. Ne tarjoavat seuraajilleen mielikuvan elämän jatkumisesta kuoleman jälkeen. Ihmisen olemassaolo ei pääty kuolemaan, vaan sielu matkaa rajan yli toiseen maailmaan – taivaaseen, helvettiin, kiirastuleen tai jonnekin muualle – ja aineellinen ruumis joko palautuu ennalleen tai muuttuu tarpeettomaksi. Monien uskontoja tutkineiden sosiologien mukaan uskontojen eräs tehtävä onkin toimia uskomusjärjestelminä, jotka kumoavat ajatuksen kuoleman lopullisuudesta ja persoonan katoavaisuudesta. Nyt ylösnousemus- ja sielunvaellusoppien tilalle tarjoutuu biotekniikan mytologia. Uskonnollisissa traditioissa kuolemattomuuteen liittyvät spirituaaliset kertomukset sisältävät usein matkan toiseen maailmaan. Transhumanistien, posthumanistien ja muiden teknologiaintoilijoiden uskomusjärjestelmissä biotekniikka tarjoaa lupauksen elinajan pidentämisestä tai (mielikuvituksellisemmin) jopa kuolemattomuudesta tässä maailmassa. Biotekniikan roolin korvikeuskontona huomaa törmätessään teknologiaan intomielisesti suhtautuviin ihmisiin, jotka uskovat vakaasti, että somaattisen solun tumansiirto, kantasolututkimus ja lisääntymislääketiede, geenihoito, keinoelimet ja proteettiset implantit mahdollistavat ikääntymisprosessien jarruttamisen tai pyörtämisen ja sallivat ihmisten elää pitempään (3). Vanhenemisprosessiin vaikuttavien geenien tunnistamisen, kestävien keinoelinten ja proteesien kehittämisen sekä telomeraasi- ja geenihoitojen uskotellaan säästävän ihmisen ikääntymisen kielteisiltä vaikutuksilta ja kuolemalta (4). Tällaisiin bioteknologisiin unelmiin liittyy usein fantasioita keinoälystä ja edistyneestä robottiteknologiasta. Teknoevankelistojen visioissa kuolemattomuus voitaisiin saavuttaa lataamalla ihmismieli tietokoneelle tai luomalla kyberneettisten teknologioiden avulla kestävistä ja vaihdettavista osista koottuja ihmiskoneita, kyborgeja. Perinteiset uskonnolliset kosmologiat sijoittavat ikuisuuden jollekin toiselle olemisen tasolle. Biotekniikkafantasioissa taas kuolemattomuus tuodaan tähän maailmaan. Sekä kuolemattomuutta koskevat uskonnolliset mytologiat että bioteknologiset fantasiat ikääntymisen hallinnasta ja kuoleman nujertamisesta ovat vastauksia siihen ymmärrettävään ahdistukseen, jota kuolema ihmisessä herättää. Kuolema merkitsee loppua ihmisen olemassololle, itsen tuhoutumista ja sosiaalisten siteiden katkeamista. Sekä uskonnolliset käsitykset ylösnousemuksesta ja ikuisesta elämästä että bioteknologiset fantasiat kuolemattomien ihmiskehojen luomisesta ovat molemmat vastauksia pelkoon, joka liittyy kuolemaan, väliaikaisuuteen, ihmisen haavoittuvuuteen ja itsen hajoamiseen. Sekä uskontojen tarjoamat jumaluusopit että puoliuskonnolliset biotekniikkafantasiat antavat ymmärtää, että vanheneminen ja hauraus voidaan voittaa ja kuolema kukistaa. Monet biotekniikasta innostuneet eivät piittaa perinteisistä uskonnoista. He kutsuvat itseään ateisteiksi, agnostikoiksi tai käyttävät uutta nimitystä ”Bright”. Heille uskonto ei tarjoa puitteita pelastukseen. Sen tilalle astuu biotekniikka korvaavine uskonnollisine kertomuksineen. Biotekniikka tuo lupauksen elämän jatkumisesta tämänpuoleisessa maailmassa. Tietyssä mielessä usko teologisiin opinkappaleisiin ja innostus biotieteiden, biotekniikan, robotiikan ja keinoälyn edistysaskeliin tuntuvat olevan todella kaukana toisistaan. ”Tiede” ja ”uskonto” nähdään usein toistensa täydellisinä vastakohtina. Tiede ja teknologia voivat kuitenkin herkästi tarjota korvaavia uskonnollisia järjestelmiä luvatessaan paljolti samoja oivalluksia ja palkkioita kuin perinteiset uskonnolliset kosmologiat. Monien uskonnollisten liikkeiden tapaan myös biotekniikalla on omat karismaattiset profeettansa, intomieliset evankelistansa ja hurmaantuneet kuulijansa. Uskontojen lailla sekin tarjoaa lohduttavan pelastussanoman. Kuvitelma ylösnousemuksen päivästä, jolloin kuolleet nousevat haudoistaan aloittaakseen iankaikkisen elämän, korvautuu biotekniikan lumoissa elävien mielissä kuvitelmalla ajasta, jolloin lääketieteen teknologiset edistysaskeleet tekevät ihmisruumiista uusiutuvan ja suurelta osin katoamattoman. Monista uskontoihin sisältyvistä uskomuksista ei juuri ole haittaa sen paremmin yksilön kuin yhteiskunnankaan kannalta. Uskonnollisilla kosmologioilla voi kuitenkin olla myös tuhoisia vaikutuksia. Usko kuolemanjälkeiseen elämään voi ajaa kultin jäsenet joukkoitsemurhaan. Kiehtovat mielikuvat tuonpuoleisesta voivat saada niihin uskovat halveksumaan maanpäällistä elämää. Samalla tavoin myös biotekniikkaan liitetyt kuolemattomuusfantasiat voivat johtaa huolestuttaviin seurauksiin. Hyväuskoiset ihmiset voivat ostaa kalliita ”ikääntymistä ehkäiseviä” tuotteita, joilla ei ole havaittavaa vaikutusta elämän pituuteen. Intomielinen suhtautuminen biotekniikkaan voi myös luoda epärealistisia odotuksia biolääketieteen mahdollisuuksista hallita sairauksia ja vanhenemista. Usko biotekniikan pian tuomiin innovatiivisuudessaan mullistaviin hoitomuotoihin voi luoda turhia odotuksia tilanteessa, jossa ihminen itse tai hänen läheisensä alkaa osoittaa sairauden tai ikääntymisen merkkejä. Ikuisen elämän eliksiirin pakkomielteinen metsästys voi johtaa nuorekkaan ja rypyttömän vartalon kulttimaiseen palvontaan. Biotekniikka on paljon muutakin kuin kokoelma tutkimusohjelmia ja tekniikoita. Tällä tieteen ja teknologian aikakaudella se tarjoaa monille ihmisille korvaavan uskonnollisen järjestelmän. Voisi olla aiheellista tutustua tarkemmin niihin vaaroihin, joita biotekniikan muuttaminen uskomusjärjestelmäksi tuo tullessaan. Biotekniikan tuomaa posthumanististen ruumiiden ylösnousemusta lienee turha odotella aivan lähiaikoina, mutta kenties olisi syytä alkaa kiinnittää enemmän huomiota siihen, miten biotekniikan intomieliset kannattajat käyttävät hyväkseen syvään juurtuneita pelkojamme ja julistavat tuttua sanomaa, jonka mukaan kuolemaa ei pian ole. Tarvitaan skeptikkoja ja myyttien rikkojia haastamaan biotekniikkauskonto aikana, jolloin ”ikääntymistä ehkäisevät” tropit ja eliksiirit tulevat yhä suositummiksi ja kannattavammiksi. VIITTEET Nelkin, D. Public Understanding Sci. 3, 25-31 (1994). | Article | Alexander, B. Rapture: How Biotech Became the New Religion (Basic Books, New York, 2003). Hall, S.S. Merchants of Immortality: Chasing the Dream of Human Life Extension (Houghton Mifflin, New York, USA, 2003). West, M. The Immortal Cell: One Scientist's Quest to Solve the Mystery of Human Aging (Doubleday, New York, 2003). LÄHDE: Nature Biotechnology 22, 659 - 660 (2004) http://www.nature.com/cgi-taf/DynaPage.taf?file=/nbt/journal/v22/n6/full/nbt0604-659.html **************** Bioturvauutisia saa vapaasti levittää ja siteerata, kunhan lähde mainitaan. Uutiskirjeiden arkisto löytyy www.bioturva.org/uutiset Arkistoa päivitetään n. kerran viikossa. Uutiskirjeen voi tilata ja tilauksen keskeyttää tai lopettaa lähettämällä pyynnön osoitteeseen uutiset@bioturva.org Tilaus on ilmainen, mutta yhdistys ottaa mielellään kustannuksia kattaakseen taloudellista tukea vastaan. Lisätietoja www.bioturva.org Uutiskirjettä toimittaa yhdistyksen aktiiveista ja työllistetyistä koostuva toimitus.